Jumalan rauhaa!

Rakas Lähimmäiseni, tämä "ihmekoneeni" teki taas tepposet! Eilen en voinut Sinulle mitään kirjoittaa. Tunsin, että olet kuulolla. Minäkin muistin Sinua Isän edessä. Meillä kaikilla on yksi yhteinen tekijä. Hän on Pyhä, kaikkivaltias Jumalamme ja Isämme, joka toi valtakuntansa lähellemme Jeesuksessa Kristuksessa ja Pyhässä Hengessä. Isän siunaava läsnäolo, Jeesuksen armo ja Pyhän Hengen osallisuus, johon sisältyy myös rukousyhteys, tuo yli ymmärryksen käyvän rauhan sydämeen. "Jumalan rauhaa, mä tahdon sulle toivottaa"!

Martti Luther valaisee meille Jeesuksen Kristuksen armoa. Nautitaan tänään mannaa:
Room. 3:21
Jumalan vanhurskaus on ilmoitettu ilman lakia. Kuinka me tulemme
osallisiksi tästä vanhurskaudesta? Pitääkö meidän sitä varten tehdä ja
vaikuttaa jotakin?

Ei suinkaan. Tämä vanhurskaushan on juuri sitä, ettei mitään tehdä,
kuulla eikä tiedetä laista ja teoista. On vain tiedettävä, että Kristus
on mennyt Isän luo ja istuu nyt hänen oikealla puolellaan. Hän ei ole
tuomari. Jumala on tehnyt hänet meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi,
pyhitykseksi ja lunastukseksi. Armon kautta hän vallitsee meitä ja
meissä. Tässä ei tunneta syntiä, ei kauhistusta, ei omantunnon
soimauksiakaan. Synti ei voi koskaan tunkeutua tähän taivaalliseen
vanhurskauteen.

Jos taas on omantunnon tuskaa, se osoittaa, että tämä vanhurskaus on
siirtynyt pois näkyvistä. Kristus on pimentynyt ja näkymättömissä. Jos
taas Kristus todella näkyy, vallitsee kokonainen ja täydellinen ilo
Herrassa ja omantunnon rauha. Silloin ajatellaan näin: Vaikka olenkin
lain edessä syntinen, en silti ole epätoivoinen. Kristus elää. Hän on
iankaikkinen vanhurskauteni ja taivaallinen elämäni. Tässä
vanhurskaudessa minulla ei ole lainkaan syntiä. Nykyisen elämäni ja sen
mukaisen vanhurskauden mukaan olen Adamin perillisenä syntinen. Tämän
elämän yläpuolella on kuitenkin toinen vanhurskaus. Se on Kristus, eikä
hän tiedä mitään synnistä.
(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Tänä aamuna, 14.1.2016, rakkaudella Mummi