perjantai 11. joulukuuta 2015

Iloista joulunodotusta!


Rakas Lähimmäiseni, eilen oli Lähimmäisyhdistyksen joulujuhla. Meitä oli paikalla neljäkymmentä henkeä. Minusta tuntui hyvältä, että pari yötä sitten heräsin sanaan:" neljäkymmentä henkeä". Siinä he olivat, kiitos Jumalalle! Kuulimme Juhanin lukeman jouluevankeliumin ja lauloimme joululauluja täysin rinnoin Karinin säestyksellä. Seurakunnalta saimme lahjaksi joulupuuron ja torttukahvit. Ilo, yhteisetä joulujuhlasta! Runoja lausuivat vanhimmat sisaremme. Pirkko 82v ja Jenny 93v. Seppo ja Helena esittivat omatekemänsä joulurunot! Kiitos, Isä, luovuuden lahjasta ja esittämisen ilosta!
Sitten arvoimme kaikki arpavoitot. Kun sanoin: "Sitten pehmonalle arvotaan seuraavaksi", pieni ihana tyttö nosti kätensä ylös: "Minä haluan!" Ihme tapahtui, arvassa luki lapsen nimi! Voi sitä onnea! Lapsen silmät loistivat ilosta, kun hän haki nallensa! Joulun Herra, Jeesus Kristus, siunasi meidät kaikki ja siunasi yhdessäolomme! Varapuheenjohtajamme Juha kiitti kaikkia lähimmäisten auttajia ja siunasi meidät! Kaikilta meiltä siunaavat terveisemme Sinulle, Juhani, puheenjohtajamme!

Tänään on hyvä Sana Martti Lutherilta. Nautitaan mannaa: Jeesus antakoon rauhan ja ilon Sinun sydämeesi tänäänkin, rakas Lähimmäiseni!

Joh. 14:23
Jos joku rakastaa minua, niin hän pitää minun sanani, ja minun Isäni
rakastaa häntä, ja me tulemme hänen tykönsä ja jäämme hänen tykönsä
asumaan. Jumalan asuminen meidän luonamme täällä maan päällä on
yksinomaan sitä, että kaikki se, minkä teemme, puhumme, ajattelemme ja
kärsimme, on hyvin tehty. Syömmepä tai juomme, työskentelemme, nousemme
tai menemme levolle, rukoilemme, veisaamme tai luemme, se kaikki on
Jumalalle mieluista. Tämähän vasta on taivaan valtakunta! Kunhan meillä
vain olisi armo saada silmämme oikein auki sitä uskoaksemme. Eipä ole
itse taivaallakaan sitä kunniaa, mikä on kristityllä ihmisellä. Eihän
Jumala sano tahtovansa asua taivaassa, vaan hän sanoo, että taivas on
hänen istuimensa ja maa hänen jalkainsa astinlauta. Mutta kristityn
ihmisen sydän on hänen asumasijansa. Siinä Jumala tahtoo asua, kunhan
sydän vain niin omistaa Kristuksen, että tietää hänen kärsineen ja
kuolleen meidän edestämme ja kun se häntä tämän hyvän teon tähden
rakastaa.

Koko asia riippuu siis siitä, että me miellymme Kristukseen. Tämä
rakkaus on tekevä suloiseksi ja keveäksi kaiken sen, mitä me hänen
itsensä ja hänen sanansa tähden saamme kärsiä.
(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Tänä aamuna, 11.12.2015, rakkaudella Mummi.

Ei kommentteja: