keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Mannaa

Rakas Lähimmäiseni, eilen saimme iloita lämpimästä kesäpäivästä; mikä ilo kävellä rauhassa merenrantaa yhdessä rakkaitten kanssa, ja mikä riemu nauttia ammattilaisten valmistama ateria koko joukolla! Kaikista Teistä, kiitän Isää! Suuren lahjan Hän on Teissä mummille antanut! Lähellä Te olette, vaikka harvoin kohtaamme! Sinulle, rakas lukijani rukoilen siunattua yhteyttä rakkaittesi kanssa. Kiitos, Isä, että Sinä kaikki yhteydet siunaat! Luther tarjoaa meille mannaa, opitaan siitä:

2. Piet. 3:18

Kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme, Jeesuksen Kristuksen armossa
ja tuntemisessa. Huomaamme tästä kehotuksesta, ettei armon oppia voida
milloinkaan teroittaa mieleen kylliksi. Meidän on koko elinaikamme
pysyttävä sen oppilaina. Ne taas, jotka mielestään sen hyvin ymmärtävät,
eivät ole koskaan aloittaneet sen oikeaa oppimista. Milloin saatana,
milloin oma turmeltunut luontomme, milloin maailma ja omatuntomme,
joiden kautta me kiihotumme toivottomuuteen, kärsimättömyyteen, vihaan,
kateuteen, haureuteen ja muihin synteihin, nostattavat meissä
lakkaamatta uusia kiusauksia. Kuinka näin ollen heikko luontomme voisi
olla usein lankeamatta ja kadottamatta varmaa luottamusta Jumalan
armoon?

Tällaiset myrskyt eivät suo koskaan meille täyttä rauhaa. Vaikka ne
joksikin aikaa asettuvatkin, kuitenkin ne kohta jälleen nousevat. Meillä
on sitä paitsi myös, niin kauan kuin elämme, monenlaisia toimia, joiden
tähden usein unohdamme puhtaan ilon armossa. Meidän on siis varsin
välttämätöntä rukoilla, että Jumala lisäisi meihin armonsa iloa ja
riemua, ettei meitä pettäisi se murhe, jonka synnin kauhistus tuo
mukanaan.

On siis suuri Pyhän Hengen lahja voida lujasti uskoa, että meillä on
armollinen Jumala. Tätä luottamusta ei kuitenkaan voida säilyttää ilman
taistelua, jonka synnyttävät meissä luontainen heikkoutemme ja
epäluuloisuutemme Jumalaa kohtaan.

(Martti Luther - Mannaa Jumalan lapsille)

Tänä aamuna, 2.7.2014, rakkaudella Mummi

______

Ei kommentteja: