Rakas Lähimmäiseni, herään aamuyöstä, kello puoli kolme, täysin virkeänä. Mieleeni muistuu ystävän kanssa luetut tekstit ensi sunnuntaille. Herra kehoittaa kirjoittamaan Sinulle, rakas Lähimmäiseni!
Ensi sunnuntain aihe on: "Antakaa toisillenne anteeksi." Se on yksi tärkeimmistä asioista, mitä Jumala meiltä odottaa. Sanommehan Isä meidän rukouksessa, jonka Jeesus meille opetti: "Anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet." Tässä Jeesus sitoo Jumalan anteeksiannon ja meidän anteeksiantomme yhteen.
Meidän rauhamme ja autuutemme alkaa Jeesuksen armotyöstä, joka puhdistaa sydämemme, että voimme elää Isän yhteydessä. Katkeruus on usein se synti, mikä "häiritsee" anteksiannon: Hebr.12:14: "pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä kukaan ei ole näkevä Herraa; ja pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä, ja monet sen kautta tule saastutetuiksi."
Meidän on tutkittava sydäntämme, onko sinne juurtunut katkeruus häiritsemään yhteyttä Isään ja lähimmäiseen. Meidän on pidettävä huolta sydämestämme, sillä sieltä elämä lähtee! eikö totta?
Rakas Jumala, anna meille puhdas sydän ja uusi vahva Henki! Aamen.
Tänä aamuna, 26.10.2013, rakkaudella Mummi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti