Kun avaan tietokoneen google ilmoittaa, että on Suomen itsenäisyyspäivä. Minä olen aina muistanut, että Suomi tuli itsenäiseksi valtioksi joulukuun kuudes päivä 1917. Kolmannella luokalla kansakoulussa kirjoitimme koko luokka tuon lauseen vihkoomme viisikymmentä kertaa. Varmasti sen kaikki muistamme.
Tänään pääsemme taas mukaan Linnan juhliin. Katselemaan, kuinka itsenäistä Suomea juhlitaan. On uusi isäntäpari, joten varmaan näemme jotain uutta. Meillä on aihetta kiittää Jumalaa itsenäisyydestämme! Hän varjeli pienen maamme rajat ihmeellisesti. Maatamme puolustaneet miehet ja naiset saavat tänäänkin kunnioituksemme ja kiitoksemme. Kanattaa liputtaa ja sytyttää kynttilät!
Virsikirjassamme on monta kaunista virttä isänmaastamme. Kirjaan tähän säkeistöt 1,2,3,5,7 ja 9 virrestä 577. Se on Johan Ludvik Runebergin virsi vuodelta 1857. Se olkoon rukouksemme tänään. " Sun kätes, Herra, voimakkaan suo olla turva Suomenmaan niin sodassa kuin rauhassa ja murheen onnen aikana. Sun armos täällä meille soi, mi kallehinta olla voi, ja meille alla auringon tää synnyinseutu rakkain on. On isät täällä taistelleet ja uskoneet ja toivoneet. Me saimme saman asunnon, ja samat vaiheet meidän on. Oi, Herra, käy sä siunaamaan nää rannat rakkaan synnyinmaan. Suo aina rauha suloinen ja estä sota verinen. Sä turvaa maamme vapaus, sen kansalle suo siunaus. Suo armokaste maille sen ja sydämihin ihmisten. Suo, että sanas kirkkaana saa keskellämme kaikua ja kautta sukupolvien suo soida nimes kiitoksen."
Tänä aamuna, 6.12.2012, rakkaudella Mummi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti