sunnuntai 24. tammikuuta 2010

Hiljenny Herran edessä!

Siunattua sunnuntaita toivotan Sinulle, Lähimmäiseni! Roomalaiskirjeen kolmas luku opettaa meille paljon. Jaksatko lukea sen? Tässä jakeet 23-26: ”Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän on jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.”

Tuo Armoistuimen löytyminen ja rakastavan Isän lapseksi pääseminen oli ihmeellinen kokemus minulle, joka en uskonut kelpaavani. Jumalalle kelpasin sellaisena kuin olin. Seurakunnassa halusin tehtäviä. En ymmärtänyt, että Herra lähettää ja johdattaa. Kun opin rukoilemaan ihmisten puolesta ja kun huomasin, että Jumala vastasi rukouksiin, pakkasin laukkuuni öljypullon ja aioin mennä rukoilemaan syöpäsairaan lapsen puolesta, mutta Jumala sanoi minulle: ”Minä sen teen.” Eräänä päivänä sain kirjeen, jossa oli Psalmi 37. Pysähdyin jakeen seitsemän kohdalle, siinä oli hyvä ohje innokkaalle nuorelle kristitylle: ”Hiljenny Herran edessä ja odota häntä”.

Näin opin ymmärtämään, että Jumala tekee työn ja Hän lähettää tehtävään omalla ajallaan. Jeesus sanoo Joh. 15:5 ”Minä olen viinipuu ja te olette oksat, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää, sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä.” Ymmärsin, että Jumala haluaa meidät kasvojensa eteen rukoukseen. Se on meille Isän lapsille paras paikka. Hän haluaa meidän kuulevan Hänen tahtonsa tulevaa tehtävää varten. Eräänä päivänä kuulin sanat: ”Kirjoita, Herran hoidossa”. Kaksi vuotta rukoilin, ennen kuin sain sanat pieneen kirjaseen, jonka tuoton Herra käski panna Lähimmäiskotiin. Lähimmäiskotia rukoilimme ja odotimme viisi vuotta. Tiedän, että Jumala antaa sen, mitä Hän lupaa, mutta meidän pitää odottaa Hänen aikaansa. Iloitaan Isän rakkaudesta ja rukoillaan paljon! Hän siunaa jokaisen, joka Hänen kasvojensa eteen tulee.

Tänä aamuna, 24.1.2010, ilolla Mummi