perjantai 9. lokakuuta 2009

Ystävän lahja

Lähimmäiseni, onko kukaan koskaan soittanut Sinulle ja kysynyt: ”Minä olen tehnyt reilusti ruokaa, tulisitteko jakamaan sen kanssamme?” Minä sain tällaisen soiton eräänä sateisena päivänä. Aurinko ilmestyi sateen sijaan ja niskakipu hellitti puolella, kun kuulin tuon kutsun. Minulle uusavuttomalle mummille se oli piristysruiske. Pöytä oli kauniisti katettu ja ruoka oli hyvää. Ystävä oli valmistanut meille juhlahetken! Kuinka iloiseksi tulinkaan tuosta yhteisestä hetkestä. Kunpa terästäytyisin sen verran, että kutsuisin heidät vastavierailulle ja jonkun toisenkin ystävän, jotta ilo leviää. Meidän pitäisi muistaa, että ilon tuo myös ystävällinen hymy vastaantulijalle, ystävän puhelu yksinasuvalle tai käsinkirjoitettu kirje harvoin nähdylle lähimmäiselle. Voisimme kylvää iloa ympäristöömme.

Jeesus oli lähimmäisen ystävä. Hän huomioi jokaisen kohtaamansa ihmisen. Hänen rakkautensa loi yhteyden. Hän pyrki jättämään sisäisen rauhan jokaiselle. Raamatussa kehotetaan vieraanvaraisuuteen. 1 Piet.4: 7-11. ”Kaiken loppu on lähellä. Olkaa siis ymmärtäväiset ja raittiit voidaksenne rukoilla. Ennen kaikkea pysykää kestävinä keskinäisessä rakkaudessanne, sillä ”rakkaus peittää paljotkin synnit”. Olkaa nurkumatta vieraanvaraisia toinen toisillenne. Palvelkaa kukin toistanne sillä armolahjalla, jonka olette saaneet, Jumalan moninaisen armon hyvinä haltijoina.”

Meidän Vapahtajamme, Jeesus, sai myös kutsuja valmiiseen ruokapöytään. Kerran Hän vieraili Martan ja Marian kodissa. Jeesus istui puhumaan ja Maria istuutui hänen jalkojensa juureen kuuntelemaan Jeesuksen sanoja. Martta valmisteli tarjottavaa. Hän toivoi, että Maria olisi auttanut häntä. Hän kysyi Jeesukselta: ”Herra, etkö sinä välitä mitään siitä, että sisareni on jättänyt minut yksinäni palvelemaan? Sano siis hänelle, että hän minua auttaisi. Herra vastasi ja sanoi hänelle: ”Martta, Martta, moninaisista sinä huolehdit ja hätäilet, mutta tarpeellisia on vähän, tahi yksi ainoa. Maria on valinnut hyvän osan, jota ei häneltä oteta pois”.

Jeesus arvosti Martan palvelutyötä, mutta Hän korosti sitä, että sisäinen yhteys on tärkeämpi kuin touhuaminen keittiössä. Maria iloitsi jokaisesta Jeesuksen sanasta. Hän talletti ne kaikki aarteekseen sydämeensä. Sen vuoksi Jeesus sanoi, että Maria on valinnut hyvän osan. Mekin voimme kertoa Jeesuksesta kohtaamillemme lähimmäisille. Jeesus yhdistää meidät: ”Oksia on paljon, runko on yksi, hän on Jeesus Kristus. Oksia on paljon, runko on yksi, hän yhdistää meidät”. Virsi 454, toinen säkeistö.

Tänä aamuna, 9.10.2009, ilolla Mummi